Terveisiä Impivaarasta

Tämän syksyn uutiset kertovat, että peräti joka viides nuori suomalaismies ei suuntaa askeliaan sen enempää kouluun kuin työpaikallekaan. ”Joutilaisuus on lisääntynyt”, otsikot tiesivät pari viikkoa sitten. Hengailupainotteinen elämäntapa johtaa syrjäytymiseen. Elämänhallinta on hukassa. Lukutaito on heikko. Osallistuminen ei kiinnosta.

Tulee mieleen eräs kirjallisuutemme merkkiteos. Sen mukaan eteläisessä Hämeessä lorvi poikasakki, joka vietti huoletonta elämää pitkälle miehuutensa päiviin. ”Niin kului heidän nuoruutensa päivät: kesät metsissä tai maanteillä kiekkoa heittäessä, talvet kodon uunin päällä hiottavassa kuumuudessa.”

Lue loppuun

Codices Fennici – suomalaisia käsikirjoituksia verkossa

Codices Fennici -hankkeessa on vuodesta 2013 kartoitettu, kuvailtu ja digitoitu Suomessa ennen vuotta 1600 kirjoitettuja tai käytettyjä käsikirjoituksia. Työn tuloksena syksyllä 2016 julkistetaan digitaalinen julkaisualusta, jolla hankkeen kattamien yli 200 käsikirjoituksen kuvailutiedot ja digitaaliset jäljennökset tarjotaan tutkijoiden ja suuren yleisön käyttöön.

Codices Fennici -julkaisualustalle kootaan neljässä eri maassa ja 23 eri arkistossa tai kirjastossa säilytettäviä käsikirjoituksia. Suuri osa materiaalista on säilynyt Suomen ja Ruotsin Kansalliskirjastoissa ja -arkistoissa. Lisäksi yksittäisiä käsikirjoituksia löytyy pienemmistä seurakunta- ja maakunta-arkistoista, myös Tallinnasta ja Kööpenhaminasta. Käsikirjoitusten kerääminen yhdelle julkaisualustalle helpottaa poikkitieteellistä ja vertailevaa tutkimusta, jossa hyödynnetään niin Codices Fennicin sisältöä kuin vastaavia ulkomaisia tietokantoja.

Lue loppuun

Saanko laulaa laulujasi?

Olen erilaisissa tilanteissa laulanut julkisesti tai puolijulkisesti ainakin virolaisia, norjalaisia, marilaisia, bulgarialaisia, inkeriläisiä, karjalaisia, venäläisiä, nepalilaisia, unkarilaisia ja ruotsalaisia perinteisiä lauluja. Saamelaista joikua tai romanien lauluja en ole. Syyt tälle ovat monimutkaisia, mutta pohjimmiltaan ne liittyvät kulttuurien välisiin historiallisiin suhteisiin ja siihen, miten erilaiset ihmisryhmät omat perinteensä nykyhetkessä kokevat.

Oletan, että moni saamelaisista ja romaneistakin kokisi loukkaavana, jos suomalaisena esittäisin heidän perinnettään julkisesti. Suoraan en ole tästä kysynyt. Asetelma on kuitenkin monimutkainen ja hyvin tilannesidonnainen. Olen esimerkiksi nähnyt upean konserttitallenteen, jossa saamelainen Mari Boine laulaa taustallaan joikaava Norjan radion sinfoniaorkesteri, ja saamelaisen yleisön silmissä näkyy kyyneleitä. Toisaalta en aina ole varma, teenkö oikein opettaessani tai havainnollistaessani inkeroisten tai karjalaisten lauluja: ne eivät ole millään tavalla omaa perinnettäni, vaikka ovat tulleet rakkaiksi.

Lue loppuun