Arkistot kuukauden mukaan: huhtikuu 2016

Translating the Fantastic

29.4.2016,
Kommentoi

As one of FILI’s translators in residence I was lucky enough to stay in Helsinki for three weeks, on the six-island sea fortress of Suomenlinna. The trip came at a perfect time for me to cement and expand my relationships with Finnish authors, publishers and agents.

I translate from Swedish to English and am currently working on YA fantasy trilogy The Red Abbey Chronicles by wonderful Finland-Swedish author Maria Turtschaninoff. The first instalment, Maresi, has been very well received in the UK and is soon to be published in the USA. Maria recently finished the second book, Naondel, and sent it to me to read on my very first day in Helsinki.

Lue loppuun →

Niin lähellä mutta kuitenkin niin kaukana

22.4.2016,
Kommentoi

Ruotsalaisen Bo Kaspers Orkesterin Bo Sundström kertoi loppuvuodesta 2015 Helsingin Sanomain Nyt-liitteen haastattelussa, että hänen merkittävimmät lukukokemuksensa ovat olleet Väinö Linnan Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla. Tämä ei ehkä herätä kummemmin ihmetystä. Suuret suomalaiset klassikot, totta kai ne Ruotsissakin tunnetaan.

Tuntematon sotilas oli ilmestyessään 50-luvulla myös Ruotsissa suuri juttu, Nils-Börje Storbomin kääntämänä.

Lue loppuun →

Vähäisiä keräelmiä ja vähän muutakin

15.4.2016,
Kommentoi

SKS:n perinteen ja nykykulttuurin kokoelmissa on sarja nimeltään Vähäisiä keräelmiä (VK), joka sisältää keräelmiä 1800-luvun lopulta 1930-luvulle. Sarja käsittää yhteensä 115 sidosta ja 56 000 perinnelajeittain luokiteltua yksikköä. Vähäisyydellä ei suinkaan viitata keräelmien laadulliseen heikkouteen, vaan kerääjien arkistolle luovuttamien aineistojen suhteellisen pieneen määrään. Käytännössä yksittäiset sidokset sisältävät aineistoja useilta eri kerääjiltä ja koko sarja on järjestetty aakkosellisesti Aallosta Österlundiin. Laajemmat kerääjäkohtaiset keruuaineistot on puolestaan järjestetty ja sidottu erillisiksi perinnekokoelmikseen.

VK-sarjan perinteenkerääjistä löytyy runsaasti koululaisia, opiskelijoita, paikallisia perinneaktivisteja sekä erilaisiin kyselyihin ja keruukehotuksiin osallistuneita kansalaisia eri puolilta Suomea. Aineistojen sisällöllinen painopiste on arvoituksissa, loruissa, leikeissä, saduissa, tarinoissa, taioissa, sananparsissa ja kansanlauluissa. Lisäksi luovutukset sisältävät runsaasti kansatieteellisiä kuvauksia, jotka käsittelevät arkeen ja juhlaan liittyviä aineellisia ja sosiaalisia ilmiöitä, esimerkiksi 1800-luvun joulunviettotapoja.

Lue loppuun →

Gelem, gelem – tummat silmät, musta legioona ja kansallinen herääminen

8.4.2016,
3

Serbianromani Žarko Jovanovićin nimissä kulkevan Gelem, gelem -laulun tarina on osa eurooppalaista romanimusiikin ja -politiikan historiaa. Laulu nostettiin 1970-luvulla romanilipun ohella kansainvälisen romaniliikkeen symboliksi.

Gelem, gelem (Kuljen, kuljen) tai toiselta nimeltään Opre, roma! (Nouskaa, romanit!) -laulun nousemisella romaneja yhdistävän laulun rooliin oli olemassa hyvä pohja Euroopan romanien kansanperinteessä. Alkujaan romanialainen kulkumelodia tunnettiin romanien esittämänä monissa Kaakkois-Euroopan maissa jo 1900-luvun alussa. Laulun tekstin tekijänoikeudet on merkitty Žarko Jovanovićin nimiin vuonna 1949. Virallisemman asemansa Gelem, gelem sai romanien maailmankongressissa Orpingtonissa 1971, jolloin laulu valittiin romaniliikkeen symboliksi Žarko Jovanovićin sekä Ján Cibuľa uudelleen sanoittamana. Jovanovićin ja Cibuľan sanoituksessa olivat mukana kulkemisen ja tummien silmien romantisoinnin ohella myös romanien karut kokemukset toisen maailmansodan ajalta sekä ihmisoikeusliikkeen hengessä kehotus romanien kansalliseen heräämiseen.

Lue loppuun →

Syö silliä!

1.4.2016,
Kommentoi

”Huhtikuun 1. ja 31. peevä oliva simmosi peevi et sai aprillata toissi. Ensmänen peev ol oikken kova aprillipeev. Sillo sai olla varullas ettes joutunu jottai hakema tai jottai viemä. Ja sit silt reisult takasin tuli, huusit toisse: Aprilli! Syös silli! Jua happost kalja pääl! Kyl viäläki aprillata. Sanomalehriski näkke oikken toremuarossi aprillei, kuten tääläki täsä pari vuat takaperi, kun se viinakauppa-auton pit maakuntta kiärtä ja joku jo hak astjoi framil.”

Tämä Arvid Kuusolan (synt. 1905) muistiinpano Muurlasta kiteyttää joitain aprillipäivän ideoista: ajankohta (ensimmäinen, ennen myös viimeinen huhtikuuta), juoksutetaan lasta tai aprillauksesta tietämätöntä hakemaan tai viemään jotain, narrataan joku uskomaan tai tekemään jotain luuloteltua, olematonta tai mahdotonta. Hyvä huomio on myös se, että nykyisellään aprillausta harrastaa lähinnä lehdistö. Erityisen kiinnostava on aprillattavalle huudettu härnäysloru: ”Aprillia, aprillia, syö silliä, juo kuumaa kuravettä päälle!” Näin huusimme Helsingin Vallilassa 1960-luvulla. Mutta miksi juuri silliä?

Lue loppuun →