Arkistot kuukauden mukaan: maaliskuu 2016

”yksin ei tulisi aloitettua”

24.3.2016,
Kommentoi

Helsingin yliopiston pääkirjaston seitsemäs kerros Kaisa-talossa täyttyi naistenpäivänä 8.3. yli sadasta innokkaasta talkoolaisesta. Kaikilla oli yhteinen tavoite, lisätä naisten näkyvyyttä maailman suurimmassa tietosanakirjassa Wikipediassa.

Kyseessä oli Helsingin yliopiston kirjaston, Nykytaiteen museo Kiasman ja Wikimedia Suomi ry:n järjestämä Sata naista Wikipediaan muokkaustapahtuma, lajissaan tähän mennessä Suomen suurin. Tapahtuman tarkoituksena oli yhteisenä ponnistuksena kirjoittaa tai täydentää yhden päivän aikana 100 Wikipedia-artikkelia kulttuurin ja tieteen alalla vaikuttaneista suomalaisista naisista, joista ei tähän mennessä ole artikkelia ollenkaan tai joista on kirjoitettu vain suppeasti. Taustalla on huoli Wikipedian sukupuolivinoumasta: suomenkielisessä Wikipediassa vain alle viidennes henkilöartikkeleista käsittelee naisia. Myös artikkeleiden kirjoittajina, wikipedisteinä, naiset ovat aliedustettuina.

Lue loppuun →

”Karauul! Koko komppani!” – Kriittisen edition sananselittämisestä

18.3.2016,
1

Merkittävin osa työstäni kriittisten editioiden parissa on ”kenraali Lukijan” (engl. general reader) palveleminen selittämällä Aleksis Kiven teoksissa käytettyä vanhaa sanastoa. Editioihin ei siis ”suomenneta” Aleksis Kiven kieltä nykysuomeksi, vaan Kiven tekstit julkaistaan alkuperäisinä ja hänen ilmauksiaan selitetään alaviitteissä.

Kommentoinnin periaatteena on vain sanan selittäminen, jotta lukija ymmärtäisi, mitä Kivi tarkoittaa. Näin ollen suurin osa sanakommentaareista on hyvin karuja; niissä on vain tekstissä esiintyvän sanan lisäksi sen merkitys. Esimerkki uusimmasta editiosta (Kihlaus – Leo ja Liina – Selman juonet, 2015) sivulta 245:

pohdetta ›hehkua, hohdetta›.
masentuukin ›lannistuukin›.
alushirret ›pohjahirret, puutalon perustuksina käytetyt tukihirret›.
rankaleen ›rungon, tukirangon›.
aaverikas ›monihenkinen, monihahmoinen›.

Lue loppuun →

Suomen romanien kulttuuriperintöä arkistoksi

11.3.2016,
1

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kansallisarkisto ja Romaniasiain neuvottelukunta aloittivat vuoden 2016 alussa hankkeen Romanien kulttuuriperintö: arkistointi, arvostus ja tutkimus. Hankkeessa kehitetään jo talletetun romaniperinteen aineistojen arkistointia, saatavuutta ja käytettävyyttä sekä pyritään saamaan arkistoihin myös uutta aineistoa.

SKS on kerännyt ja vaalinut Suomen romanien ainutlaatuista kulttuuriperintöä pitkään. Tästä ovat osoituksena arkistoon 1960-luvulta lähtien karttuneet äänitetyt haastatteluaineistot, kustantamon monet romanitutkimusjulkaisut sekä Suomen romanien historia -tutkimushanke, joka toteutettiin vuosina 2009–2011.

Lue loppuun →

Viita selitti Kukunoriaan – tulkinta jatkuu

7.3.2016,
Kommentoi

Kuudenvanha peikkopari
Kukunor ja Kalahari
hyvin viihtyy talvellakin
professorin autiossa
kesäasunnossa.

Moni osaa ulkoa nämä säkeet, jotka avaavat Lauri Viidan (1916–1965) runoelman Kukunor. Satu ihmislapsille (1949). Vähän myöhemmin peikot oppivat professorin kirjoista, että Afrikassa on Kalahari-niminen erämaa ja Aasiassa suolajärvi nimeltä Kukunor. Serkukset pohtivat, miten järvi pääsisi kaukaiseen erämaahan. Yöllä peikkotyttö Kukunor näkee unen, jossa hän suolajärvenä haihtuu pilveksi, lentää Himalajan yli ja lopulta sataa Kalaharin aavikolle.

Lue loppuun →