Arkistot kuukauden mukaan: kesäkuu 2014

Karjasoitto

30.6.2014,
Kommentoi

Vuoden 1914 kesällä musiikkitieteen ylioppilas A. O. Väisänen lähti toista kertaa tallennusmatkalle Viron kaakkoiskulmaa kohti, Setumaalle. Setumaalta matka jatkui Länsi-Inkerin kautta kauas Mordvaan. Inkerissä Väisänen piipahti vain kuusi päivää. Sinä aikana hän tallensi merkittävimmän tunnetun paimensoitinsävelmistön ja inkeriläisen soitinmusiikin aineiston. Mukanaan miehellä oli tuolloin mitä uudenaikaisin äänityslaite fonografi.

Väisäsen aineistossa on monia kiehtovia lajeja ja soittajia. Se piirtää inkeriläisestä musiikista aivan toisenlaisen kuvan kuin aiempien tallentajien runosävelmien ja rekilaulujen nuotinnokset. Väisäsen Inkeri oli paimensoiton, tanssisävelmien ja sotilassoittokuntien maailma. Soittimina oli erilaisia puhaltimia, kaksirivinen haitari (pilli) ja balalaikka, tuon ajan tyypillisimpiä kansansoittimia. Sävelmät ovat mikä mistäkin: perinteisiä paikallisia sävelmiä, venäläisiä, virolaisia ja ympäri Eurooppaa kulkeutuneita sävelmiä sekä Väisäsen rakastamia improvisaatioita.

Lue loppuun →

Kyll’ on aikaa …

27.6.2014,
Kommentoi

Loma, s. mellanrum, springa, ihålighet, öppning, gröpning; inskärning, fals; håla; mellantid, mellanskof, ledighet, tillfällighet, läglighet; afbrott, uppehåll;
luun lomia myöten efter benens mellanrum;
sormet sormien lomahan fingrarna emellan (den andres) fingrar;
kahden luotosen lomassa genom öppningen (sundet) emellan två små holmar;
luojan sormien lomitse genom skaparns fingrar;
lipas lippahan lomassa kista vid kista;
pilkottaa puiden lomasta skymta fram emellan träden;
asia käy lomiansa myöten saken går sin gång;
laulujen lomassa emellan verserna;
ei ole lomaa har ej mellanrum, ledighet;
lomaa on puhua tillfälle att tala;
hänellä kyll’ on aikaa ja lomaa lukemaan;
lomatta oupphörligen (herkeämättä, yhtäläiseen).

Lue loppuun →

Kesäpäivänseisaus

19.6.2014,
Kommentoi

Seisahdus, tasaus, päivänpalaus. Nimitykset ovat juhlallisia ja pysähdyttäviä. Ne kertovat jo itsessään, että esi-isämme osasivat downshiftata. Päivän seisoessa ei sopinut aloittaa mitään sellaista työtä, jonka pitäisi edistyä, eikä myöskään istuttaa mitään kasvamaan. Kun aurinko ennen palauspäivää laski suurena ja punaisena, tiesi se kylmää mutta sen jälkeen lämmintä. Päivänsavu eli autereinen ilma merkitsi ennen päivänseisausta pohjoistuulia ja sen jälkeen hyviä ilmoja.

Lue loppuun →

Yleisluettelo on runoutta itsessään

10.6.2014,
Kommentoi

Pari viikkoa sitten tiedotimme usealla kanavalla, muun muassa jäsenkirjeessä, että Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkiston aineistojen yleisluettelo on julkaistu verkossa. En ymmärtänyt tuosta uutisesta mitään, kommentoi kollega toiselta osastolta. Niin, arkistojen maailma ei aina niitä tuntemattomalle aukea. ’Yleisluettelo’ ei ehkä kuulosta kovin kiinnostavalta – mikä se edes on?

Tässä siis lisäselvitystä niin kollegalle kuin muillekin. Yleisluettelon julkaiseminen verkossa on iso askel siinä, miten kirjallisuusarkiston kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuisesta kokoelmasta tarjotaan tietoa.

Lue loppuun →

Kesäsade

6.6.2014,
Kommentoi
Kuva: Pentti Ristilä

Kuva: Pentti Ristilä

Joskus valokuva herättää erilaisten mielleyhtymien ryöpyn – sellainen on Pentti Ristilän Kesäsade. Kuva on varsin yksinkertainen: nainen on tullut suojaan äkkinäiseltä sadekuurolta, nojaa kättään ovenpieleen ja katselee pihalle. Suurehko puu on kaadettu ja pöllit odottavat klapintekoa. On ilmeisen lämmin, ehkä ukkonen, ja kesäisen tai keväisen sateen tuoksun melkein haistaa. Nainen on kietaissut päähänsä kevyen huivin ja odottelee mietteissään sadekuuron taukoamista.

Lue loppuun →