Nahkamunia ja rautamunia

Ensimmäiset työtehtäväni SKS:ssa olivat Kalevalan 150-vuotisjuhlavuoden 1985 avustamista. Edelleenkin 1985 on minun aikani suurisuuntaisin juhlavuosi: tapahtumia oli sadoittain kotimaassa ja maailmalla. – Enpä ollut Vatikaanissa, mutta yksi hauskimpia muistojani tuosta vuodesta on ministeri Jaakko Nummisen kuvaus siitä, kun hän ja professori Tuomo Pekkanen pääsivät ojentamaan Pekkasen kääntämän Kalevala Latinan paaville. Vähän ikävää, mutta oikeastaan aika kaunista on, että Nummisen kertomuksesta on vain muisto, ei dokumenttia.

Kun arkistoin vuotta 1985, ajattelin, että Kalevalan juhlinta on nyt sitten tässä. Seuraavan kerran juhlittaisiin 150-vuotiasta uutta Kalevalaa, mutta siihenhän oli aikaa 14 vuotta. Toisin kävi. Vuonna 1999 olin edelleen mukana.

Lue loppuun

Pyhät kirjat

Suomen Kansan Vanhoista Runoista tuli uskonnollisen yhteisön pyhä kirja. Olen ajatellut tutkivani menneistä maailmoista kertovia runotallenteita, mutta nyt nämä ovat myös virallisia pyhiä tekstejä.

Käänne tapahtui 17.12.2013, kun Karhun kansa rekisteröitiin uskonnolliseksi yhteisöksi, jolla on esimerkiksi oikeus vihkiä pareja avioliittoon. Rekisteröimisen vaatimaksi uskontunnustukseksi on valittu Iro-neidon runon ja Maailmansynnyn yhdistelmä. Uskontunnustusruno löytyy uutisen yhteydestä ja koko pyhä, metrin hyllytilaa vievä kirjasarja digitaalisena SKS:n sivuilta. Pyhään kirjaan sisältyy mytologisen runouden ohella esimerkiksi huolilyriikkaa, tanssilauluja, kehtolauluja, seksuaalirunoutta, pilkkalauluja, sananlaskuja ja työlauluja.

Lue loppuun

Isoturkki nousee – Aleksis Kiven muukalaisviha

Kuten hyvin tiedetään Aleksis Kivi syntyi 1800-luvulla Suomen suuriruhtinaskunnassa. Hän oli siis Venäjän alamainen. Kivi ei ollut mitenkään erityisen venäläisvihamielinen. Varsinainen yhteiskunnallinen venäläisviha alkoi Suomessa nousta vasta Kiven jälkeisinä aikoina 1880- ja 1890-luvuilla.

Kivi käyttää kyllä ryssä-sanaa, mutta tuohon aikaan sillä ei vielä ollut negatiivista kaikua. Ryssät kuuluivat jokapäiväiseen elämään ja näyttäytyvät lähinnä sotilaina tai reppuryssinä (Nummisuutarit, Seitsemän veljestä). Seitsemässä veljeksessä venäläismuukalaisuus jopa rinnastetaan ruotsalaismuukalaisuuteen:

Lue loppuun

Muikunpaistaja

Lapsilla ja nuorilla on ollut tapana keksiä ajankulukseen yksinkertaisia huveja. Esimerkiksi ’pelattiin tuijotusta’: leikkijät asettuivat seisomaan vastakkain kasvotusten ja tuijottivat toisiaan silmiin. Se, joka ensinnä räpäytti silmiään tai nauroi, hävisi.

Samainen tuijotusleikki on ollut tuttu myös suomenruotsalaisilla alueilla. Carola Ekremin mukaan nimi vaihtelee: stinnskådas, skamskådas (skåda tarkoittaa tässä lähinnä tuijottamista). Mutta myös: steka mört/strömming/flundror/abborrar. Paistaa särkeä? Mitä tähän sanoo Kotimaisten kielten keskuksen Kirsti Aapala?

Lue loppuun

Tylypahkasta Talvivaaraan

Ei, Harry Potter ei ole tulossa pelastamaan Suomen kaivosteollisuutta, vaan tarkoitukseni on jatkaa keskustelua siitä, miten luemme kirjoista eri versioita, muttemme välttämättä huomaa sitä.

Käännöskirjallisuus tuo tähän soppaan oman lisänsä. Lähtökohtaisestihan jokainen käännös on alkuteoksen mukaelma tai tulkinta. Kun luemme käännöstä, saamme vain ohuen käsityksen alkuperäisestä teoksesta. Emme tiedä juuri mitään teoksen alkukielisistä ulottuvuuksista, emmekä tiedä, onko jotain käännetty virheellisesti tai jäänyt vahingossa pois. Jos havaitsemme jonkin käännösvirheen lukematta alkukielistä versiota, virheen täytyy olla jo todella paha. Toisaalta oikein huono käännös tekee tekstistä lukukelvottoman.

Lue loppuun

Runeberg puhuu

Vertausta ”puhuu kuin Runeberg” kuulee usein arkipuheessa, ja aika ajoin myös sen alkuperää kysellään. Sanonnalla on monia merkityksiä eikä yksi ole ylitse muiden: R-puhuja voi ilmaista itseään sujuvasti, taitavasti, kaunopuheisesti, monisanaisesti, pitkäpiimäisesti, paljon, tauotta, loputtomasti.

Kansanrunousarkiston vertauskortistossa – puhkumisen ja puimisen välissä – on parisataa ”puhuu kuin” -aiheista korttia. R-sanontaa löytyy eri maakunnista 1900-luvun alusta lähtien.

Lue loppuun