1800-luvusta ja kahvinkeittimistä

Kevättalvi 2008. Tai ehkä alkukesä … Tarkalla ajankohdalla ei ole niin väliä. Merkittävää oli se, että oli kahvinkeitin, suodatinpusseja ja juhlamokkaa, josta torstaisin keiteltiin kahvit pienelle joukolle kirjallisuuden-, kielen ja historiantutkijoita. Ilmapiiri oli epämuodollinen, ilmassa oli innostusta: Mariankadun päälle Kruununhakaan oli syntymässä uusi tutkijayhteisö. Aleksis Kiven Nummisuutareista oli vastikään ryhdytty tekemään kolmen nuoren tutkijan voimin kriittistä editiota ja SKS oli majoittanut samoihin tiloihin muitakin humanisteja. Kiven lisäksi tutkittiin mm. Minna Canthia, Elias Lönnrotia, Suomalaista teatteria, Matti Kuusta ja Lauri Viitaa.

Siinä kahvinkeittimen kupeessa huomattiin, että paikallaolijoiden tutkimusintressit palautuivat tavalla tai toisella 1800-lukuun. Yliopistojen laitoksien tukevat seinät olivat vain tehokkaasti estäneet viestien kulkemisen. Päätettiin siis perustaa monitieteinen ja kaksikielinen verkosto humanisteille ja sosiaalitieteilijöille. Päätettiin myös pistää pystyyn konferenssi, jonka ajallisina (ja ainoina) rajapylväinä olivat Ranskan vallankumous ja ensimmäinen maailmansota.

1800-luvun tutkimuksen verkoston ensimmäinen kaksipäiväinen konferenssi Identiteetit 1800-luvulla järjestettiin sittemmin Helsingissä tammikuun hankien keskellä vuonna 2009. Kahden viikon päästä käynnistyy verkoston seitsemäs konferenssi Todelliset ja kuvitteelliset tilat, rajat ja siirtymät 1800-luvulla Tampereen yliopistolla. Identiteettien ja ylirajaisuuden välillä on kokoonnuttu Suomen ja Venäjän, sosiaalisten ryhmien, modernin kohtaamisen, järjen ja tunteiden sekä henkilöhistorian äärelle. Temaattisiin rajoihin on kuitenkin suhtauduttu joustavasti ja lähes jokaisena vuonna esillä on ollut 1800-luvun tutkimuksen koko kirjo politiikasta teatteriin ja sieltä lemmikki- ja tuotantoeläinten historiaan.

Konferenssi on lähes huomaamatta kasvanut yhdeksi suurimmista vuosittain toistuvista humanistisen alan tapahtumista Suomessa ja kokoaa yhteen niin aloittelevia kuin paikkansa jo vakiinnuttaneitakin tieteilijöitä. Identiteeteistä kuultiin aikoinaan 33 esitelmää ja Tampereella on pian mahdollisuus valita omansa 63 esitelmän joukosta. Verkostoon kuuluu tällä hetkellä yli 160 tutkijaa.

Määrällä ei tietenkään ole mitään itsestään selvää yhteyttä laatuun. Mutta 1800-luvun verkoston vuosikonferenssin osalta tutkijayhteisön innostus kertoo muutamasta merkittävästä seikasta. Siitä että pitkin ja poikin kuljettuun 1800-lukuun löytyy edelleen uusia näkökulmia; siitä että monitieteinen keskustelu on aina uutta avaavaa, innostavaa ja tutkimuksellisesti kantavaa; siitä että tekemisen ei aina tarvitse olla instituutiolähtöistä. Ja ennen kaikkea siitä, että hienojen asioiden syntymiseen tarvitaan joskus vain kahvinkeitin ja porukka, jolla on peloton asenne.

PS. Vuoden 2016 konferenssiteema päätetään Tampereella 30.1.2015. Laita koordinaattoreille viestiä jos haluat esittää teemaa: 1800.koordinaattorit@gmail.com.

Ilona Pikkanen

Projektipäällikkö Ilona Pikkanen työskentelee SKS:n tutkimusosastolla vastuualueenaan projekti- ja apurahahakemukset. Lisäksi hän tutkii esimoderneja talonpoikaisnousuja 1800-luvun kulttuurisessa muistissa ja on kirjoittanut mm. suomalaisesta ja virolaisesta historiallisesta fiktiosta 1800-luvulla ja Aarno Karimon Kumpujen yöstä -kirjasarjasta. Vapaa-aikanaan hän lukee Suomen historiallista bibliografiaa.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *