10 vuotta tutkimustoimintaa SKS:ssa

Hyvässä seurassa aika rientää.

Ritarihuoneen juhlasalia kiertäville parville muutti vuoden 2009 keväällä 15 tutkijaa, kun biografiakeskus, Edith – suomalaisen kirjallisuuden kriittiset editiot, SKS:n historia -tutkimushanke ja tutkimushallinto yhdistettiin omaksi osastokseen. Tutkimusosastosta tuli SKS:n kuudes osasto.

Keväällä 2019 Ritarihuoneen vintillä työskentelee yli 30 tutkijaa, joista pääosa – 23 – määräaikaisina, pääosin omarahoitteisina tutkijoina. Työyhteisössämme on kirjallisuuden- ja kielentutkijoita, folkloristeja, historioitsijoita, taidehistorioitsijoita, musiikintutkijoita ja uskontotieteilijöitä. Tutkimusta tehdään monesta eri näkökulmasta ja sitä tuetaan moninaisissa tehtävissä. Aineistoja ja tutkimustuloksia julkaistaan sekä perinteisesti että uusin digitaalisin välinein.

SKS:n tutkijajoukkoa. Gary Wornell, SKS 2018.

Kriittiset editiot avaavat Aleksis Kiven kieltä ja teoksia nyky-suomeksi. Kansallisbiografian verkkoversioon lisätään parhaillaan lastenkulttuuri-, sirkus-, sarjakuva- ja animaatiovaikuttajien elämäkertoja. Samaisen elämäkerrallisen tiedon analyysin tarjotaan uusia – älykkäitä! – työkaluja Aalto-yliopiston kanssa yhteistyössä laaditussa Biografiasammossa. Arkistoaineistojakin on tarjolla uudenlaisessa muodossa. Väsymättömän kirjeidenkirjoittajan ja eepostyöläisen Elias Lönnrotin kirjeitä voi nykyisin lukea vuorokaudenajasta riippumatta, ja kirjeenvaihdon tieteellisen edition sisältämä data – Lönnrotin kieli – on avoimesti ladattavissa ja muokattavissa. Avoimessa Kalevalassa Lönnrotin toimitustyön huima monikerroksisuus on muutaman klikkauksen päässä. Codices Fennici – Suomen keskiajan käsikirjoitukset -kokoelma tarjoaa ikkunan vuosisatojen takaiseen kirjalliseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen.

Etuliite moni- liittyy luontevasti SKS:n tutkimusosastoon. Juhlapuheiden monitieteisyys tai tieteidenvälisyys on luonnollinen osa tutkimusosaston arkea: keittiöstä saattaa löytyä hyödyllinen käsite, jonka toimivuuden voi tarkastaa joka kuukausi kokoontuvassa tutkijaseminaarissa. Väitöskirjojen aiheet ulottuvat keskiaikaisten kirkollisten puuveistosten käytöstä Stalinin kauden inkerinsuomalaisiin. Post doc -tutkimuksissa syvennytään muun muassa esimodernin ajan musiikkikirjoihin, 1600- ja 1700-luvun suomenkieliseen satunnaisrunouteen ja Titanicin uppoamisesta kertoviin varhaisiin suomalaisteksteihin. Kansallisen kertomuksen rakenteisiin, yhteisöllisiin mallitarinoihin ja niihin väistämättä liittyvään vallankäyttöön ja poissulkemiseen palataan alinomaa.

Kiinnostavien keskustelujen keskellä aika rientää. Taaksepäin katsoessa voi matkan varrella hahmottaa muutamia kiintopisteitä.

Tutkimusosaston alkukauden tärkeimpiä tutkimustehtäviä oli Suomen romanien historian kirjoittaminen. Hankkeelle saatiin erillisrahoitus opetusministeriöstä ja se aloitettiin 2009. Vuonna 2012 julkaistiin kansainvälisestikin ainutlaatuinen Suomen romanien historia(SKS).

Kriittisten Kivi-editioiden julkaiseminen käynnistyi Nummisuutareilla 2010.

Ensimmäinen osastolle sijoitettu Suomen Akatemia -rahoitteinen tutkimushanke Kirjalliset ja suulliset kulttuurit keskiajalla ja uuden ajan alussa: kulttuurinen vaihto, kielimaailmat ja kommunikatiiviset verkostot Itämeren piirissä aloitti toimintansa 2011 ja jatkui vuoteen 2014.

Vuonna 2012 järjestettiin ensimmäistä kertaa avoin työtilahaku väitöskirjantekijöille ja post doc -tutkijoille. Haun kautta osaston tutkijasiivessä on työskennellyt vuosittain keskimäärin 12 tutkijaa.

Codices Fennici – Suomen keskiajan ja 1500-luvun käsikirjoitukset -digitaalisen kokoelman rakentamiseen ryhdyttiin 2013. Hanketta rahoittivat useat säätiöt ja sen 230 käsikirjoitusta ja 27 000 kuvatiedostoa sisältävä kokoelma avattiin vapaaseen käyttöön 2017.

Yhteistyö älykkäitä verkkopalveluja semanttisten tietovarantojen avulla kehittävänLinked Data Finland -hankkeen (Aalto, HY) kanssa alkoi 2013. Hankkeen käyttöön annettiin Kansallisbiografiaan kirjoitettuja elämäkertoja. Kielipankissa julkaistiin Aleksis Kivi -korpus, laaja sähköinen aineisto, josta Kiven kieltä voi tutkia siinä muodossa, missä se esiintyi alkuperäisissä käsikirjoituksissa ja ensipainoksissa.

Tekstuaalitieteiden alan johtavan eurooppalaisen seuran ESTS:n 11. vuosikonferenssi Textual Trails. Transmission of Oral and Written Texts järjestettiin Helsingissä 2014. Konferenssin valmistelutöitä johdettiin eräästä tutkimusosaston työhuoneesta.

Vuonna 2015 käynnistyi SKS:n avoin tiede ja kulttuuriperintö -hanke. Jane ja Aatos Erkon säätiön myöntämä mittava rahoitus mahdollisti digitaalisen julkaisemisen systemaattisen ja intensiivisen kehittämisen, ja hankkeen tuloksia hyödynnetään SKS:n julkaisuhankkeissa jatkuvasti.

Tutkimusosaston tehtäviin on kuulunut myös SKS:n tiedekirjojen Open Access -julkaisemisen valmistelu. Seuran Studia Fennica -sarjan avoin verkkojulkaiseminen alkoi 2016 ja vuonna 2018 avoimia tiedekirjoja ladattiin ja luettiin jo 21 000 kertaa, kaikkiaan 158 maassa.

Avoin Kalevala: kansalliseepoksen digitaalinen, kriittinen editio -hanke aloitettiin 2018 Kordelinin säätiön Suuret kulttuurihankkeet -rahoituksella. Pari viikkoa sitten alkoi edition julkaiseminen. Vuonna 2018 saatettiin päätökseen yksi osaston pitkäikäisimmistä hankkeista, Elias Lönnrotin kirjoittamien kirjeiden ja niiden transkriptioiden (3000 kappaletta) julkaisutyö.

Toukokuussa 2019 juhlitaan tutkimusosaston 10-vuotista työtä – yllä mainittuja hankkeita ja monia muita – seminaarissa Monen tieteen paikka: tutkimus, metodit ja SKS. Tervetuloa mukaan!

Ilona Pikkanen

Ilona Pikkanen

Projektipäällikkö Ilona Pikkanen työskentelee SKS:n tutkimusosastolla vastuualueenaan projekti- ja apurahahakemukset. Lisäksi hän tutkii esimoderneja talonpoikaisnousuja 1800-luvun kulttuurisessa muistissa ja on kirjoittanut mm. suomalaisesta ja virolaisesta historiallisesta fiktiosta 1800-luvulla ja Aarno Karimon Kumpujen yöstä -kirjasarjasta. Vapaa-aikanaan hän lukee Suomen historiallista bibliografiaa.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *